Avoeron kohdatessa puoliso voi saada toiselta puolisolta taloudellista hyvitystä

Jos omaisuus on avoliiton aikana jakautunut puolisoiden kesken epäoikeudenmukaisesti, voi vähemmän omistavalla puolisolla olla oikeus taloudelliseen hyvitykseen, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Hyvitystä on vaadittava toiselta puolisolta määräajassa. On myös tärkeää huomioida hyvityksestä mahdollisesti tulevat veroseuraamukset.

Lakisääteinen ja lailla sääntelemätön avoliitto

Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta tuli voimaan vuonna 2011. Laki säädettiin helpottamaan avoliiton purkautumisesta johtuvien erimielisyyksien ratkaisemista. Kyseisessä laissa avoliitolla tarkoitetaan parisuhdetta, jonka osapuolet ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viiden vuoden ajan tai joilla on yhteinen tai yhteishuollossa oleva lapsi.

Jos avopuolisoiden yhteistalous ei ole kestänyt vielä viittä vuotta eikä heillä ole yhteistä lasta, lakia ei sovelleta, vaan kyseessä on ns. lailla sääntelemätön avoliitto. Koska avopuolison oikeudesta hyvitykseen on säädetty laissa avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta, seuraavat avopuolisoiden hyvitysoikeutta koskevat seikat liittyvät vain lakisääteiseen avoliittoon.

Lisäksi laki on tahdonvaltainen, mikä tarkoittaa, että puolisot voivat sopia useimmista asioista myös laissa säädetystä poikkeavalla tavalla. Lakia tarvitaankin lähinnä silloin, kun puolisot eivät ole pystyneet sopimaan omaisuutensa jakamisesta.

Avopuolisoiden omaisuuden erillisyys

Avopuolisoihin sovelletaan omaisuuden erillisyyden periaatetta, jonka mukaan kumpikin puolisoista omistaa vain sen omaisuuden, joka hänellä oli avoliittoon mennessään tai jonka hän on saanut avoliiton aikana. Myös avopuolisoiden velat ovat erillisiä, eli kumpikin vastaa vain omista veloistaan.

Omaisuuden ja velkojen erillisyydestä johtuen avoliiton päättyessä on toimitettava omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelussa kummankin puolison omaisuus erotellaan siten, että kumpikin puoliso pitää vain oman omaisuutensa. Omaisuuden erottelu poikkeaa siten avioliiton päättyessä toimitettavasta omaisuuden osituksesta, jossa puolisoiden yhteinen omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan.

Avopuolison oikeus hyvitykseen kohtuuttomissa tilanteissa

On tilanteita, joissa avoliiton aikana hankittu omaisuus on vain toisen puolison nimissä, vaikka puolisot olisivatkin rahoittaneet omaisuuden hankintaa yhdessä. Toisaalta omaisuus on saatettu hankkia yhteisiin nimiin, vaikka vain toinen avopuolisoista on huolehtinut omaisuuden rahoittamisesta. Toinen puoliso on myös saattanut tehdä työtä toisen puolison omaisuuden hyväksi saamatta siitä kuitenkaan mitään korvausta.

Tällaisissa tilanteissa se, että molemmat puolisot pitävät vain omissa nimissään olevan omaisuutensa, saattaa muodostua kohtuuttomaksi vähemmän omistavan puolison kannalta. Laissa on tällaisiin tilanteisiin varauduttu säännöksellä puolison oikeudesta vaatia toiselta puolisolta hyvitystä.

Hyvitysoikeus ei kuitenkaan tarkoita automaattista puolisoiden omaisuuden tasajakoa avioeroon kuuluvan osituksen tapaan, eikä siten esimerkiksi vain se, että toinen puoliso on toista rikkaampi, oikeuta hyvitykseen, vaan hyvitys voi tulla kyseeseen vain laissa säädetyin edellytyksin.

Hyvityksen edellytykset

Hyvitysvaatimus voi perustua vain puolison yhteistalouden hyväksi antamaan panokseen. Lain mukaan tällainen panos voi olla:

  1. työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi,
  2. varojen käyttö yhteiseen talouteen,
  3. varojen sijoitus toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen tai
  4. muu näihin verrattava toiminta.

Kyseessä voi siten olla suora omaisuuden rahoittaminen tai myös yhteisen talouden tai toisen puolison omaisuuden hyväksi tehty työ, joka on auttanut toista puolisoa joko säilyttämään tai kartuttamaan omaisuuttaan. Tällöin hyödyn saanut puoliso saisi perusteetonta etua toisen puolison kustannuksella. Jos edun katsotaan olevan vain vähäistä, oikeutta hyvitykseen ei kuitenkaan ole.

Hyvitykseen oikeuttavaa työtä voi olla esimerkiksi lasten hoitaminen kotona, pitkäaikainen toisen puolison omaishoitajana toimiminen tai vaikkapa toisen puolison omaisuuteen kohdistuvat rakennus- tai remonttityöt. Hyvitykseen voi oikeuttaa myös toisen omaisuuden hyväksi tehdyt investoinnit. Jos edellä mainitun kaltaisten panosten antamisen seurauksena toinen puoliso on avoeron kohdatessa vähävarainen ja toinen taas saanut taloudellista hyötyä, voidaan epäoikeudenmukaista tilannetta korjata hyvityksen avulla.

Hyvityksen vaatiminen

Hyvitysvaatimuksen voi tehdä omaisuuden erottelun yhteydessä. Osapuolet voivat tehdä omaisuuden erottelun keskinäisin sopimuksin tai riitaisissa tapauksissa se voidaan tehdä käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimesta. Jos omaisuuden erottelua toimittamaan on määrätty pesänjakaja, hyvitysvaatimus on esitettävä pesänjakajalle ennen omaisuuden erottelun päättymistä. Pesänjakaja ratkaisee, täyttyvätkö hyvityksen edellytykset, mikä on hyvityksen suuruus ja velvoittaa toisen puolison hyvityksen maksamiseen. Pesänjakaja antaa hyvityksen suorittamiselle myös tietyn määräajan ja määrää korosta. Pesänjakajan antamaan ratkaisuun tyytymätön puoliso voi moittia pesänjakajan ratkaisua erottelun toimittamista seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Jos hyvityskanne on nostettu käräjäoikeuteen, puolisot voivat kuitenkin hakea myös pesänjakajaa toimittamaan omaisuuden erottelun muilta osin, mutta tällaisessa tapauksessa pesänjakaja ei voi ratkaista hyvitysvaatimusta, jos käräjäoikeutta on jo vaadittu se ratkaisemaan.

Sen lisäksi, että hyvitystä voidaan vaatia avoliiton päättyessä eroon, hyvityksen vaatiminen on mahdollista myös siinä tapauksessa, että avoliitto on päättynyt toisen puolison kuolemaan. Tällöin omaisuuden erottelussa toisena osapuolena ovat kuolleen puolison perilliset.

Verotuksellisia näkökulmia

Omaisuuden erotteluun ei yleensä liity veroseuraamuksia, pitäväthän puolisot normaalitilanteessa vain oman omaisuutensa. Jos toiselle puolisolle kuitenkin maksetaan hyvitystä, on arvioitava, onko hyvityksellä veroseuraamuksia.

Jos hyvitys on perustunut puolison tekemään työhön, kuten esimerkiksi rakennus-, korjaus- tai remonttityöhön, hyvitystä on pidettävä työn tehneen puolison veronalaisena ansiotulona. Myös silloin, kun kyse on toisen puolison yritystoiminnan hyväksi tehdystä työstä tai hyvitys perustuu puolison kotona suorittamaan pitkäaikaiseen hoivatyöhön, hyvitys katsotaan yleensä ansiotuloksi, josta on maksettava veroa.

Jos hyvitysvaatimus perustuu siihen, että toinen puoliso on hoitanut kotia toisen puolison keskittyessä varojensa kartuttamiseen kodin ulkopuolisessa työssä, tällaisesta tavanomaisesta kotityöstä maksettavasta hyvityksestä ei yleensä seuraa veroseuraamuksia. Lisäksi esimerkiksi vain pienimuotoinen toisen omaisuuden korjaaminen tai remontointi saatetaan rinnastaa tavanomaiseen kotityöhön eikä siitä saatua hyvitystä pidetä saajansa veronalaisena ansiotulona.

Jos hyvitys perustuu siihen, että toinen puoliso on sijoittanut omia varojaan toisen puolison omaisuuden hyväksi, se rinnastetaan verotuksessa lainan takaisin maksamiseen, eikä kyse siten ole veronalaisesta tulosta. Siinä tapauksessa, että sijoitukselle maksetaan korkoa tai se on tuottanut voittoa, kyseessä on kuitenkin veronalainen pääomatulo.

Hyvitystä koskevat myös varainsiirtoveroseuraamukset silloin, kun hyvityksenä luovutetaan kiinteistö tai arvopapereita.

Silloin, kun hyvitykselle ei ole ollut laissa määrättyjä perusteita, hyvitys voidaan tulkita lahjaksi ja siitä voi seurata lahjavero.

Edellä mainituista veroseuraamuksista johtuen, hyvitystä saavan puolison on tärkeää muistaa ilmoittaa saamansa hyvitys Verohallinnolle viimeistään hyvityksen saamisvuotta koskevalla veroilmoituksella. Hyvityksen antajaa mahdollisesti koskevan luovutusvoittoveroseuraamuksen vuoksi hyvityksen antajan on ilmoitettava omaisuuden luovuttamista koskevat tiedot viimeistään luovutusvuotta koskevalla veroilmoituksella. Jos hyvitystä koskee varainsiirtoveroseuraamus siksi, että hyvityksen kohteena on kiinteistö, on hyvityksen saajan haettava määräajassa lainhuutoa ja lisäksi maksettava varainsiirtovero. Jos kyseessä on arvopaperi, saajan on tehtävä varainsiirtoveroilmoitus kahden kuukauden kuluessa luovutussopimuksesta sekä maksettava varainsiirtovero.

Lähteet: Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.

HE 37/2010, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

Aarnio Aulis – Kangas Urpo, Perhevarallisuusoikeus, Helsinki 2010.

Oikeusministeriö - Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen:

http://oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/arkielamaanliittyvatsaannokset/avopuolisoidenyhteistaloudenpurkaminen.html

Verohallinto - Avoeron yhteydessä maksettava hyvitys: https://www.vero.fi/fi-

Palvelut

Perintö

Laadimme apunasi testamentin tai lahjakirjan sekä hoidamme myös perunkirjoitukset ja perinnönjakosopimukset

Lapset ja perhe

Autamme lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvissä kysymyksissä

Avioliitto

Hoidamme avio- ja avoliittoon liittyviä asioita, kuten omaisuuden ositus- ja erottelu

Rikosasiat

Autamme rikosasiasioissa esitutkinnassa ja tuomioistuimissa

Ota yhteyttä:

Asianajotoimisto Advantum

+358443623320

sini.vaittinen@advantum.fi

Käynti: Fredrikinkatu 33 A 3. krs

Posti: Fredrikinkatu 33 B

00120 HELSINKI