Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain mukaan tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman luona tai tavata tätä muualla taikka pitää tähän yhteyttä muulla tavoin.

Kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemman on myös kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle.

Aina tapaamiset eivät kuitenkaan syystä tai toisesta toteudu. Vanhemmalla on silloin mahdollisuus hakea tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa tuomioistuimesta ja tuomioistuin voi velvoittaa toisen vanhemman sallimaan tapaamiset määräämällä tälle uhkasakon.

Lisäksi voi olla mahdollista turvautua ulosottomiehen toteuttamaan lapsen noutoon, mutta siihen on oltava olemassa lapsen edun kannalta erittäin painavat syyt. Nouto voidaan määrätä vain, mikäli on todennäköistä, että tapaaminen ei muuten toteudu.

Täytäntöönpano koskee lapsen tapaamisoikeutta koskevaa lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta tai käräjäoikeuden päätöstä, joista toinen on oltava olemassa, jotta tapaamisoikeuden täytäntöönpano on mahdollista.

Jos lähivanhemman ei kuitenkaan ole osoitettu rikkoneen tapaamisvelvoitteen sisältävää päätöstä tai sopimusta tai hänellä on ollut velvoitteen noudattamiselle hyväksyttävä syy, täytäntöönpanoa koskeva hakemus hylätään. Niin käy myös silloin, jos täytäntöönpano olisi selvästi lapsen edun vastaista esimerkiksi siksi, että olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen tai päätöksen tekemisen jälkeen tai jostain muusta syystä, kuten lapsen vastustuksen vuoksi.

Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa tapaamisia, täytäntöönpanoa ei saa toteuttaa. Sama koskee myös nuorempaa lasta, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.