Lapset ja perhe

Eron jälkeen vanhempien on sovittava, miten lasten asiat järjestetään. Autamme lapsen huoltoon, tapaamisoikeuteen, asumiseen ja elatukseen liittyvissä kysymyksissä.

Lapsen asuminen

Vanhempien tulee eron yhteydessä päättää lapsen asumiseen liittyvistä asioista. Vanhemmat voivat sopia, että lapsi asuu pääosin toisen vanhemman luona. Vaikka vanhemmat voivat noudattaa myös vuoroasumista, eli sopia, että lapsi asuu vuoroviikoin kummankin vanhemman luona, lapsi voi olla kirjoilla vain toisen vanhemman luona. Asiasta sopimisen yhteydessä kannattaa huomioida, että sillä, missä lapsi on kirjoilla, on vaikutusta muun muassa erilaisten etuuksien sekä lapsen päivähoitopaikan tai koulun määräytymiseen.

Lapsen tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Eron yhteydessä vanhempien tulee sopia lapsen ja etävanhemman tapaamisista. Epäselvyyksien ja riitojen välttämiseksi vanhempien kannattaa sopia tapaamisoikeudesta kirjallisesti.

Tapaamisoikeutta koskevassa sopimukset vanhemmat voivat sopia muun muassa tapaamisten viikkorytmistä, lomien ja juhlapyhien tapaamisista sekä lapsen kuljettamisesta tapaamisiin.

Tapaamisoikeuden on oltava lapsen edun mukainen ja lapsen erityispiirteet ja omat toivomukset on tapaamisoikeudesta sovittaessa huomioitava lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen.

Lapsen elatusapu

Vanhemmat ovat elatusvelvollisia alaikäistä lastaan kohtaan. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka kattaa lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.

Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu kyseisen vanhemman luona, vanhempi voidaan määrätä maksamaan lapselle elatusapua. Eron jälkeen vanhempien on tarpeen sopia elatusavusta.

Elatusavun määrään vaikuttaa vanhempien elatuskyky ja lapsen yksilöllinen elatuksen tarve. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön käytettävissä olevien varojen määrä sekä lakiin perustuva muu elatusvastuu.

Lapsen huolto

Vanhempien tulee erotessaan sopia lapsen huollosta. Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa ja huolenpitoa lapsesta tämän yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Huoltaja päättää muun muassa lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista, kuten lapsen nimestä, uskontokuntaan kuulumisesta, terveydenhuollosta, varhaiskasvatuksesta ja passista.

Lapsi voi olla vanhempien yhteishuollossa tai toisen vanhemman yksinhuollossa. Yhteishuolto tarkoittaa sitä, että huoltajat päättävät ja huolehtivat yhdessä kaikista lapsen huoltoon kuuluvista asioista. Yksinhuolto tarkoittaa sitä, että lapsella on vain yksi huoltaja, joka tekee lasta koskevat päätökset yksin. Huoltajat voivat myös sopia keskinäisestä tehtäviensä jakamisesta esimerkiksi siten, että toinen huoltaja päättää yksin joistakin huoltoon liittyvistä asioista, kuten esimerkiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvistä asioista ja huoltajat päättävät yhdessä muista asioista. Tällöin huoltomuoto on kuitenkin yhteishuolto.

Lasta koskevista asioista sopiminen

Vanhemmat voivat tehdä lasta koskevista asioista kirjallisen sopimuksen, jonka vahvistaa lapsen asuinkunnan sosiaalilautakunta. Jos vanhemmat eivät kuitenkaan pysty sopimaan lapsen asioista, tuomioistuin voi päättää niin lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta kuin elatusavustakin. Vanhemmat voivat pyrkiä sopimaan lapsen asioista myös käräjäoikeudessa järjestettävässä asiantuntija-avusteisessa tuomioistuinsovittelussa.